Aina välillä teen sen virheen, että tartun kirjaan niin suurten odotusten kanssa, että pettymykseltä on mahdotonta välttyä. Sitten taas toiste, korkeat odotukset täyttyvät helposti ja ylittyvätkin jopa hiukan.
Roland Allanin kirja, The Notebook – A History of Thinking on Paper, solahtaa tähän jälkimmäiseen kategoriaan. Törmäsin kirjaan ensimmäistä kertaa joskus keväällä, kun se vilahti muutamankin eri kalenteritubettajan videolla. Koska kirjaa ei löytynyt silloin vielä Helmetistä (nyt löytyy), ja koska aavistelin kirjan olevan niitä, jotka haluaisin omistaa, laitoin tilauksen menemään Suomalaisen kautta.
Kirja alkaa Moleskine -muistikirjojen syntytarinalla ja jatkuu paperin historialla. Niin kuin varmaan monet muutkin, olin jossain vaiheessa elämääni kuullut, että paperi keksittiin Kiinassa, mutta tähän tietämykseni sitten jäikin. Mitä en ollut sen sijaan aiemmin tiennyt oli, että epämääräisen ”keksittiin Kiinassa” sijaan, paperin keksi (todennäköisesti) Han-dynastian (206 eaa. – 220 jaa.) aikainen munkki, Cai Lun, joka huomasi, että kun kasvikuituja siivilöi tiheän siivilän läpi, niistä syntyi kuivatessaan ohutta ja kestävää materiaalia.
Kiinasta paperi kulkeutui silkkitietä pitkin länteen, päätyen lopulta Bagdadiin, eli silloiseen Abbasidikalifaatin pääkaupunkiin. Vaikka paperin käyttö ja valmistus levisi laajalti ympäri Persiaa ja Arabimaailmaa, sen leviämistä Eurooppaan saatiin sen sijaan odottaa vielä useampi vuosisata lisää. Sen lisäksi, että Kalifaatti oli haluton viemään suuria määriä paperia rajojensa ulkopuolelle (sen valmistusta varjeltiin tiukasti), niin Euroopan portinvartijana kirkko oli hyvin epäileväinen tätä vääräuskoisten tuotetta kohtaan. Tämän lisäksi paperi valmistettiin tähän aikaan vielä lumpuista eikä kirkko ollut kovin innoissaan ajatuksesta, että Jumalan sana kirjoitettiin jonkun vanhoihin kalsareihin.
Paperin Euroopan valloitukseen tarvittiin lopulta Jaakko I, Xàtiva -nimisen espanjalaisen kaupungin valtaus, sekä Jaakon halu integroida paperi hallinnolliseksi työvälineeksi. Aivan kuten Abbasidikalifaatissa jo vuosisatoja aiemmin, jossa paperi myötävaikutti sen kukoistuskauden nousuun, niin samanlaista kehitystä alkoi pikkuhiljaa tapahtumaan myös Euroopankin puolella. Suurin yksittäinen syy paperin käytön laajaan leviämiseen oli sen hinta. Paperin valmistaminen oli paljon halvempaa kuin pergamentin, mikä mahdollisti sen, että yhä useammalla oli varaa kantaa muistikirjaa mukana.
Paperin leviämiseen liittyvän historiapläjäyksen ohessa kirjassa käydään läpi kasapäin erilaisia muistikirjoja ja niiden moninaisia käyttötarkoituksia. Mukaan mahtuu niin table-book (entisaikojen tabletti, jonka sivut pyyhittiin puhtaaksi käytön jälkeen), zibaldoni (kirja, jonka sisältö voi olla mitä tahansa kuten reseptejä, lainauksia, muistiinpanoja, piirustuksia, runoja, omia mietteitä tai kauppalista, jos siltä tuntuu) tai vaikkapa Visboek (eli kalakirja).
Kiinnostukseni kirjaan heräsi, koska läppäristä, puhelimesta ja kaiken maailman apeista huolimatta, en ole vielä päässyt eroon muistikirjoista tai paperista muutenkaan. Blogia pitkään seuranneet tietävät, että kirjoitan paljon käsin. Ensimmäiset versiot melkein kaikesta, joka näkee päivänvaloa, saa alkunsa yleensä muistikirjassa. Jopa tämän blogipostauksen ensimmäinen versio syntyi Supernotesin sivuilla. Jostain syystä ajatukseni juoksevat paremmin kynä kädessä, kun taas ruudun edessä ne tuntuvat sammuvan kokonaan.
Kirjailijoiden muistikirjoja käsittelevässä luvussa oli lainaus kirjailijalta Patricia Highsmithin kirjoitusoppaasta.
It is surprising how often one sentence, jotted in a notebook, leads immediately to a second sentence. A plot can develop as you write notes. Close the notebook and think about it for a few days – and then presto! you’re ready to write a short story.
En voisi olla yllä olevan lainauksen kanssa enemmän samaa mieltä.
Kirjan kirjoittaminen vei Allenilta noin kymmenisen vuotta, joten ei ole ihme, jos miehen teoslista ei ole ennättänyt venyä vielä kovin pitkäksi (se on tasan tämä yksi). Lähdeluettelosta löytyi onneksi muutama kiinnostava kirja lukulistan jatkeeksi, sillä en ole selvästikään saanut vielä tarpeeksi tästä aiheesta.
Ei ole kieltämistä, etteikö paperilla ole ollut suurta merkitystä historian saatossa. Moni ala otti harppauksia eteenpäin koska paperi oli niin halpaa, että sitä oli varaa tuhlata. Niin paljon, kuin paperi onkin vaikuttanut maailman kehitykseen, niin sen maailmanvaltaus ei tapahtunut tyhjiössä. Tarvittiin aika paljon kulttuurillista vuorovaikutusta, että jotain niin itsestään selvää kuin paperi, levisi ympäri maailmaa.