Allekirjoitus

Olen tässä nyt jo kolmen viikon ajan totutellut ajatukseen, että Epäonnistuneesta nanoprojektista on tulossa oikea kirja. Tällä kertaa kustantajana on Kumma ja kirja tulee ulos vuonna 2026.

Kumma oli yksi niistä kolmesta kustantamosta, jotka innostuivat tekstin edellisestä versiosta ja halusivat nähdä seuraavan. Kesän vietin enimmäkseen editointipuuhissa, lokakuun alussa laitoin käsikirjoituksen menemään ja kolme viikkoa myöhemmin sain postia. Koska kirjamessut olivat sopivasti tapahtumassa samaan aikaan niin Teams-tapaamisen sijaan pääsimme näkemään kasvotusten. Puolitoista viikkoa tästä, allekirjoitin sopimuksen.

Tuntuu absurdilta ajatella, että joku päivä voin kutsua projektia täällä blogin puolella jollain muullakin nimellä kuin sillä, joka on peruja sen epäonnisesta alkutaipaleesta. Tai, että parin vuoden päästä joku voi tarttua kirjaan ja ehkä jopa pitää siitä yhtä paljon kuin minäkin.

Kustannussopimuksesta huolimatta loppuvuosi tulee menemään vielä projektin Kahdeksan parissa. Saan kustannustoimittajan kommentit käsikirjoituksesta vasta ensi vuoden puolella, mikä sopi ainakin itselleni enemmän kuin hyvin. Ensinnäkin siksi, että muutaman kuukauden lisätauko kässäriin tulee ihan tarpeeseen ja toiseksi siksi, että tämä antaa minulla aikaa saattaa projekti Kahdeksan edes jonkinlaiseen kuosiin ennen kuin on aika vaihtaa jälleen projektia.