Uusi projekti on edennyt hitaasti. Olen kirjoittanut käsin ja koneella ja saanut parhaat ideani paikoissa, jossa minulla ei ole ollut muistiinpanomahdollisuuksia. Uusi projekti, eli Projekti K, ylitti viime viikolla viidentuhannen sanan rajan ja tänä aamuna se korkkasi kuusituhatta. Viisituhatta sanaa ei ole itselleni minkäänlainen etappi. Rajan ylittäminen ei aiheuttanut normaalia kirjoitussessiota suurempaa iloa eikä tuskaa tai tavallista kummempia tunteenpurkauksia.
Kymppitonnin ylitys on ensimmäinen raja, jonka ylittäminen tuntuu jossain ja kahdenkympin jälkeen tiedän, että eiköhän tämä kirjoiteta loppuun.
Projekti K on ollut pääprojektini vähän yli kuukauden päivät. Kuusituhatta sanaa kuukaudessa ei ole vauhti eikä mikään. Silti etenemisnopeus ei ole haitannut. Nyt, kun Epäonnistuneen nanoprojektin kohtalo ei ole enää omissa käsissä, hitaampi vauhti on tuntunut juuri sopivalta tämän projektin kohdalla.
Mukavaa, kun päivitit blogia taas – on aina kivaa päästä seuraamaan projektiesi etenemistä. 🙂
Täälläkään vauhti ei paperilla huimaa, mutta oivalluksia tulee onneksi tasaista tahtia sitäkin enemmän.
Kiitos kommentista 🙂
Sanamäärät on tietty hyvä tapa mitata edistymistä, mutta hyvä oivallus voittaa suurenkin sanamäärän mennen tullen. Hyvä kuulla, että projekti etenee silläkin puolen ruutua. Kaikki eteenpäinvievä liike on hyväksi.