Minulle on pikkuhiljaa alkanut valkenemaan, ett\u00e4 Projekti K:sta on tulossa massiivinen. Se, mink\u00e4 piti olla pieni ja tiivis nuortenromaani, on muuttumassa hallitsemattomaksi j\u00e4rk\u00e4leeksi.<\/p>\n
Projekti K on niit\u00e4 projekteja, jonka juonen sain melkein valmiina pakettina. K\u00e4sikirjoituksen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on py\u00f6rinyt mieless\u00e4 jo vuosia ja tiesin aina, ett\u00e4 jossain vaiheessa haluan kirjoittaa h\u00e4nest\u00e4. Kaikki n\u00e4m\u00e4 vuodet hahmo oli kuitenkin irrallinen ja juoneton. Tiesin suurin piirtein kuka h\u00e4n oli, mutta en sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen oli tarkoitus tehd\u00e4. Monta kertaa yritin v\u00e4s\u00e4t\u00e4 hahmolle jonkinlaista tarinaa, mutta mik\u00e4\u00e4n ei koskaan toiminut. Sitten jossain vaiheessa kev\u00e4tt\u00e4, juoni vain tuli.<\/p>\n
Kun l\u00e4hdin ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n Projekti K:n rakennetta k\u00e4ytin apuna Savannah Gilbotin versiota, Save The Cat Writes a Novel<\/a> -oppaan juonisuunnitelmasta (beat sheet). Eli jaoin k\u00e4sikirjoituksen nelj\u00e4\u00e4n osaan ja sitten viel\u00e4 juonisuunnitelman mukaisiin kohtauksiin. Jos olen oppinut jotain omasta prosessistani n\u00e4iden vuosien aikana niin sen, ett\u00e4 moni asia selkenee vasta kirjoittaessa, mink\u00e4 takia on aivan turhaa suunnitella koko tarina kerrallaan. Siksi keskityin vain ensimm\u00e4iseen n\u00e4yt\u00f6kseen ja suunnittelin kohtausluettelon ainoastaan sen osalta.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen kerta, kun mietin t\u00e4m\u00e4n projektin massiivisuutta, tapahtui, kun ylitin kymmenentuhannen sanan rajan. Katselin sit\u00e4 mit\u00e4 olin saanut aikaiseksi ja sitten kaikkea sit\u00e4, mik\u00e4 oli viel\u00e4 kirjoittamatta. Ensimm\u00e4isen n\u00e4yt\u00f6ksen pit\u00e4isi kattaa 20% k\u00e4sikirjoituksen pituudesta ja kymppitonnin j\u00e4lkeen en ollut viel\u00e4 edes puolessa v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n