![\"\"](\"https:\/\/www.eevaklingberg.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/Nuutti.jpg\")
Helmikuussa tapahtui monta mielek\u00e4st\u00e4 asiaa. Ensinn\u00e4kin tietenkin se, ett\u00e4 Syv\u00e4n maan juuret<\/em> tuli ulos, tekij\u00e4nkappaleet saapuivat kotiin ja min\u00e4 l\u00f6ysin vihdoin oman uuden arkeni. Ja ne muutamat viikot, mit\u00e4 t\u00e4t\u00e4 uutta arkea kesti, olivat ihania. Ensinn\u00e4kin oli tietenkin uusi kirjoittamis- ja kotiarki, mutta koska maailma oli silloin viel\u00e4 \u201dnormaali\u201d, niin oli my\u00f6s kodin ulkopuolinen arki eli treenej\u00e4 ja menoja ja muualla kuin kotona kirjoittamista.<\/p>\n Maaliskuussa alkoi korona. Julkkarit peruuntuivat, puoliso siirtyi et\u00e4t\u00f6ihin ja meill\u00e4, kuten koko maailmalla, alkoi uudenlainen arki. Vaikka uudessa arjessa oli omat haasteensa, niin oli t\u00e4ss\u00e4 muutoksessa kivojakin puolia esimerkiksi se, ett\u00e4 saimme joka arkip\u00e4iv\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 puolison kanssa lounasta yhdess\u00e4 ja k\u00e4perty\u00e4 sohvalle iltap\u00e4iv\u00e4kahvien merkeiss\u00e4. Ja koska olemme kummatkin t\u00e4llaisia kotonaviihtyji\u00e4 niin meille erist\u00e4ytyminen ei tuntunut erityisen ahdistavalta.<\/p>\n Keskener\u00e4inen k\u00e4sikirjoitus meni kes\u00e4kuussa ensin miehelle luettavaksi ja editointikierroksen j\u00e4lkeen muutamalle muullekin lukijalle. Elokuu meni palautteen sulattelussa ja editoidessa ja syyskuussa laitoin k\u00e4ss\u00e4rin vihdoin kustannustoimittajalle.<\/p>\n Syyskuussa k\u00e4ss\u00e4ri oli siis pois k\u00e4sist\u00e4 ja kaikki hokivat, ett\u00e4 nauti vapaasta. Sanon suoraan, ett\u00e4 syyskuu oli minulle vaikea kuukausi. Olen luonteeltani projekti-ihminen, eli tarvitsen jotain mit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4. Osaan nauttia k\u00e4ss\u00e4rivapaasta, jos se on lyhytaikainen eli muutama p\u00e4iv\u00e4 tai enint\u00e4\u00e4n viikko, mutta kokonainen kuukausi oli vaikeaa. Projektivaje olisi ollut varmaan hyv\u00e4 hetki ylenpalttiselle shoppailulle, mutta kev\u00e4\u00e4n el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4rirumban takia sellaiseen ei ollut nyt varaa. Hein\u00e4kuussa, kun k\u00e4sikirjoitus oli kolme viikkoa koelukijoilla, korvasin k\u00e4ss\u00e4riprojektin kirjoituskilpailuprojektilla. L\u00f6ysin netist\u00e4 k\u00e4tev\u00e4n listauksen<\/a> erilaisia kirjoituskilpailuja ja osallistuin muutamaan. Syyskuussa kirjoituskilpailut eiv\u00e4t innostaneet yht\u00e4\u00e4n, joten yritin korvata projektivajeen k\u00e4sit\u00f6ill\u00e4. Aloitin ihan liian monta uutta neulety\u00f6t\u00e4 ja kaivoin ompelukoneen esille niin usein, ett\u00e4 olen viel\u00e4kin ompelu\u00e4hkyss\u00e4.<\/p>\n Lokakuussa sain sitten k\u00e4ss\u00e4rist\u00e4 palautetta ja se aiheutti minussa kahdenlaisia tunteita. Toisaalta olin helpottunut, ett\u00e4 vaikka k\u00e4sikirjoitus oli viel\u00e4 vaiheessa, niin kustannustoimittaja oli siit\u00e4 viel\u00e4kin kiinnostunut. Toisaalta se aiheutti my\u00f6s lamaantumista, koska korjattavaa oli niin paljon, etten oikein tiennyt mist\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 liikkeelle.<\/p>\n Loppuvuosi on mennyt editoidessa. Juonen kokonaiskaari on pysynyt aika lailla samana, mutta paljon on my\u00f6s muuttunut. Voisin oikeastaan kirjoittaa t\u00e4st\u00e4 editoimisprosessista ihan oman postauksen jossain vaiheessa.<\/p>\n Vaikka koronakev\u00e4t meni aika kivuttomasti, niin koronasyksy oli vaikeampi. Kotiarki sujui viel\u00e4kin ihan mukavasti, mutta mit\u00e4 pidemm\u00e4lle syksy eteni, sit\u00e4 enemm\u00e4n huomasin kaipaavani kodin ulkopuolisia virikkeit\u00e4. Jonkin verran t\u00e4h\u00e4n auttoi, kun suoritin yhden avoimen yliopiston kurssin. Vaikka opiskelu tapahtui omalla ajalla ja luennotkin suoritettiin et\u00e4n\u00e4, oli todella virkist\u00e4v\u00e4\u00e4 ajatella muutakin kuin vain k\u00e4ss\u00e4ri\u00e4 ja kotijuttuja.<\/p>\n Kuluva vuosi ei ollut aivan sellainen kuin olin suunnitellut, mutta eip\u00e4s t\u00e4ss\u00e4 ole siltik\u00e4\u00e4n valittamisen aihetta. Syv\u00e4n maan juurien<\/em> saama positiivinen palaute yll\u00e4tti minut iloisesti, samoin kuin lehdiss\u00e4 ilmestyneiden arvioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kirjamessuihin osallistuminen oli my\u00f6s hieno kokemus. Vaikkei virtuaalimessut voikaan korvata live-messuja, niin ainakin p\u00e4\u00e4sin kokemaan milt\u00e4 tuntui istua tv-kameroiden edess\u00e4. Jospa ne vaikka j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n ensi kerralla.<\/p>\n Maanantaina edess\u00e4 on paluu t\u00f6ihin ja j\u00e4lleen uudenlaiseen arkeen totuttelua. Virkavapaavuosi oli hieno kokemus ja t\u00f6ihin paluukin tapahtuu ihan positiivisissa merkeiss\u00e4. Toisaalta ty\u00f6 on sit\u00e4 samaa ja vanhaa peruskirjastoty\u00f6t\u00e4 ja toisaalta mukana on my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n uusia ja mielenkiintoisia juttuja uuden roolin my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 viisi lyhytt\u00e4 faktaa vuodelta 2020<\/strong><\/p>\n Paras lukemani kirja:<\/strong> Kristina Carlsonin Eunukki<\/p>\n Huonoin loppuun lukemani kirja:<\/strong> Ruth Waren Lukitut ovet<\/p>\n Mik\u00e4 ilahdutti t\u00e4n\u00e4 vuonna:<\/strong> neuletreffit yst\u00e4v\u00e4n kanssa.<\/p>\n Mik\u00e4 suretti t\u00e4n\u00e4 vuonna:<\/strong> suru-uutiset<\/p>\n Mit\u00e4 kadun eniten:<\/strong> Helmikuussa ostamani kurkumalattea. Siin\u00e4 oli viisi euroa, joita en saa koskaan takaisin ja makuel\u00e4mys, jota en voi unohtaa.<\/p>\n <\/p>\n Hyv\u00e4\u00e4 uutta vuotta!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kuluva vuosi oli sek\u00e4 itselleni ett\u00e4 kaikille muillekin hyvin erilainen kuin mit\u00e4 kukaan osasi odottaa. Koronasta huolimatta vuoteen mahtui monia … <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.eevaklingberg.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/maskiprojekti.jpg\")