![\"\"](\"https:\/\/www.eevaklingberg.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Tyopoyta.jpeg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Selasin viime viikon lopulla p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6j\u00e4 ja kiinnitin huomiota siihen, kuinka monena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olin k\u00e4ytt\u00e4nyt sanoja, t\u00e4n\u00e4\u00e4n oli hyv\u00e4 kirjoitusp\u00e4iv\u00e4<\/em>. Sitten katsoin k\u00e4sikirjoituksen Scrivener-tiedostoa ja mietin, ett\u00e4 miss\u00e4 se n\u00e4kyy? Ei ainakaan sanam\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, joka on muutama satanen v\u00e4hemm\u00e4n kuin aloittaessani Murha I<\/em> -osion editoimisen eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n \u201dvalmiiksi\u201d merkitsemieni lukujen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, joita on vain puolet osuuden luvuista. K\u00e4yt\u00e4n lainausmerkkej\u00e4 valmis-sanan kohdalla, sill\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n k\u00e4sikirjoituksen luvuista ei ole oikeasti valmis. Ne ovat vain tarpeeksi<\/em> valmiita t\u00e4lle kierrokselle.<\/p>\n Sitten luen p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6j\u00e4 pidemm\u00e4lle ja huomaan trendin. P\u00e4iv\u00e4 j\u00e4i mieleen hyv\u00e4n\u00e4 kirjoitusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jos onnistuin ratkaisemaan sen aikana jonkin k\u00e4sikirjoituksen ongelmakohdista. Eniten minua yll\u00e4tti syyskuun editointikierroksessa se, kuinka paljon yksityiskohtia valui viel\u00e4 k\u00e4sikirjoituksen alkuun. V\u00e4lill\u00e4 yksityiskohta liittyi hahmon persoonallisuuteen, taustaan tai hahmojen v\u00e4lisiin suhteisiin, joskus kyse oli taas konkreettisesta vihjeest\u00e4, joka pit\u00e4\u00e4 sirotella k\u00e4sikirjoituksen alkuun.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 viikolla kiinnitin enemm\u00e4n huomiota kirjoittamistuntemukseen ja huomasin, ett\u00e4 ne p\u00e4iv\u00e4t, kun sain aikaiseksi uutta teksti\u00e4, eiv\u00e4t aina olleet niit\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4, kun koin p\u00e4iv\u00e4n olleen hyv\u00e4 kirjoitusp\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n logistusta kuluvalta viikolta<\/p>\n Maanantai:<\/strong> P\u00e4\u00e4sin tekstin \u00e4\u00e4relle vasta viiden j\u00e4lkeen ja editoin yhden luvun tarinan alusta. P\u00e4iv\u00e4n fiilis: ihan ok.<\/p>\n Tiistai: <\/strong>Jatkan siit\u00e4 mihin eilen j\u00e4in ja jatkan editoimista. Ihan ok p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n Keskiviikko<\/strong>: Mies suuntasi toimistolle ja min\u00e4 varaan aamup\u00e4iv\u00e4n kirjoittamiselle.<\/p>\n Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 tartun kyn\u00e4\u00e4n, mutta uutta kohtausta ei synny. My\u00f6hemmin illalla, kun melatoniini on vedetty, mutta se ei ole alkanut viel\u00e4 vaikuttamaan, istahdan Superin kanssa sohvalle ja kirjoitan p\u00e4iv\u00e4kirjaan:<\/p>\n Kiva p\u00e4iv\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n. En saanut kirjoitettua [HAHMON NIMI] esittelykohtausta, kun en oikein osaa kuvitella sit\u00e4. Millaista [PAIKAN NIMI] on? Mit\u00e4 [HAHMON NIMI] tekee siell\u00e4? <\/em><\/p><\/blockquote>\n Sitten k\u00e4\u00e4nsin sivua ja kirjoitin puolitoista sivua dialogia kyseisest\u00e4 kohtauksesta.<\/p>\n P\u00e4iv\u00e4 j\u00e4\u00e4 mieleen hyv\u00e4n\u00e4 kirjoitusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 minulla oli niin hauskaa matkalaukkukohtausta editoidessa. Sill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n v\u00e4li\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4onnistuin kaikissa p\u00e4iv\u00e4n tavoitteissani.<\/p>\n Torstai<\/strong>: Yrit\u00e4n uudelleen uutta kohtausta, mutta mit\u00e4\u00e4n ei tapahdu. Ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 niin kauan kuin kohtauksen tapahtumapaikka on minulle viel\u00e4 mysteeri (tied\u00e4n miss\u00e4 kohtaus tapahtuu, mutta ymp\u00e4rist\u00f6 ei ole minulle tuttu), en tule p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n siihen sis\u00e4lle. Joten kulutan kaiken kirjoitusaikani YouTubessa ja katson paikkaan liittyvi\u00e4 videoita. Kirjoitan yl\u00f6s muistiinpanoja ja kysymyksi\u00e4. Saan aikaiseksi muutaman p\u00e4tk\u00e4n dialogia sek\u00e4 kohtauksen aloituslause. P\u00e4iv\u00e4 j\u00e4\u00e4 mieleen hyv\u00e4n\u00e4 kirjoitusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, vaikka kirjoitin h\u00e4din tuskin 100 sanaa k\u00e4ytt\u00f6kelpoista teksti\u00e4.<\/p>\n Perjantai:<\/strong> Aamulla otan Superin syliin ja p\u00e4\u00e4t\u00e4n kirjoittaa esittelyluvun. K\u00e4yn ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen hitaalla, mutta saan jollain ihmeell\u00e4 v\u00e4\u00e4nnetty\u00e4 kohtauksesta edes jonkinlaisen ensimm\u00e4isen version. P\u00e4iv\u00e4n fiilis ihan ok.<\/p>\n Hyv\u00e4n kirjoitusp\u00e4iv\u00e4n mittareita on yht\u00e4 monta kuin kirjoittajiakin. Joillekin hyv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 tarkoittaa 2000 uutta sanaa, kun taas itselleni hyv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4<\/em> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liittyv\u00e4n suoraan siihen, kuinka hauskaa minulla oli kirjoittamisen tai editoimisen aikana. Siksi torstain YouTube -p\u00e4iv\u00e4kin tuntui hyv\u00e4lt\u00e4 kirjoitusp\u00e4iv\u00e4lt\u00e4, sill\u00e4 olin niin innoissani kaikesta siit\u00e4 tiedosta, mit\u00e4 opin katselun aikana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Selasin viime viikon lopulla p\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6j\u00e4 ja kiinnitin huomiota siihen, kuinka monena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 olin k\u00e4ytt\u00e4nyt sanoja, t\u00e4n\u00e4\u00e4n oli hyv\u00e4 kirjoitusp\u00e4iv\u00e4. Sitten … <\/p>\n\n
\n
\n